Sunnuntaina Tohtori Tuska apujoukkoineeen saapui viimeistelemään
jo toista kuukautta jatkuneen elinsiirtorumban kiemurat ja saattamaan
projektin päätteeseensä. Oli siis tullut aika irroittaa
Falcon kone RSVR’n rinnasta ja sijoittaa nyt täysissä voimissaan
sykkivä RSVR’n oma kone sijaispumpun tilalle. Operaation
päätyttyä irroitettiin potilas letkuista ja hyvin
elinvoimaiseksi todettiin.
Huolellisen lämmittämisen jälkeen todettiin tikkien
pitävän, joten eikun pari kertaa rajoittajalle naapurien
iloksi. Savun noustessa Arrowin pakoputkien päistä, korkattiin
Kopparbergin siiderit ja arvuuteltiin lopputuloksen hyvyyttä.
Sekä manattiin omaa saamattomuuttamme ja osaamattomuuttamme.
Nyt voi kuitenkin huoletta todeta, että on tuon Rotaxin V990
koneen sielunelämä kaikkien näiden parin sadan miestyötunnin
jälkeen aika tuttu juttu.
Kuten kaikissa suurissa lääketietellisissä seikkailuissa,
niin tässäkin ovat jälkitarkastukset ja kuntoutukset
paikallaan. Ennen ensi viikonlopun Virtasalmen kisoja on tarkoitus
käydä toteamassa jarrupenkissä sydämen tehokkuus
ja hienosäätää hieman toimintaa. Luotettavuus
ja kestävyys jäävät kuntoutuksen ja jälkiseurannan
puoleen.
Tärkeintä on kuitenkin se, että potilas elää.
Virityksen onnistuminenhan mitataan sillä, että, jos
eivät tehot laskeneet kymmentä prosenttia enempää,
ollaan onnistumisalueella. Nyt kuitenkin odotukset ovat jonkin
verran korkeammalla, josta sitten enemmän ihan faktatietoakin,
kunhan penkitykset ja säädöt olemme saaneet tehtyä.
Virtasalmella raikaa ensi viikonloppuna. Suunnitelmien mukaan
saavumme Motopark’iin torstaina illasta. Perjantaina lauletaan
kuorossa, jotta …. Juokse sinä humma, kun tuo taivas
on niin tumma! Toivottavasti emme joudu hyräilemään
suruissamme Sleeppareiden legendaarista Kesämopoa.
|