Jurva on aina yhtä kiva pikku rata vauhdikkaaseen kurvailuun

Kauden kolmas SM-osakilpailu ajettiin Jurvan Botniaringillä. Saavuimme torstaiperjantain välisenä yönä radalle ja yllätykseksemme paikalla oli jo runsaasti porukkaa. Leirin pystytys jätettiin aamuun sillä keskellä yötä ei riittävän äänettömästi saa telttaa kasattua ja tavaroita siirreltyä. Muutama vuosi sitten Virtasalmella saapui sivuvaunutiimi aamuyöllä kolmen aikaan ja aloittivat metalliputkien paiskomisen asvaltille. Yhtä kokemusta rikkaampana olimme heitä viisaampia ja jätimme varikkopilttuun rakentamisen aamuun.

Perjantain vapaissa harjoituksissa onnistuimme aikaansaamaan tilanteen, jonka johdosta etujarrut jäivät makaamaan päälle ja hetken laahaamisen jälkeen leikkasivat kiinni. Jontte nilkutti pois radalta ja vian sekä syyn tutkaileminen alkoi. Opetuksena ja tiedoksi tätä tekstiä lukeville tarinoimme asiasta seuraavaa:

Jos uusien jarrupalojen taustapinnat ovat voimakkaasti maalatut kannattaa tämä maali poistaa raaputtamalla tai hiomalla. Kovassa ajossa, jossa jarrunesteen lämpötila nousee korkealle, kuumenevat myös jarrusatulat ja männät. Tämän johdosta jarrupalojen taustapinnalla oleva maali sulaa ja männät fuusioituvat palojen kanssa. Seurauksena on lopulta mäntien palautumisliikkeen häviäminen ja laahaaminen alkaa. Laahaaminen aikaansaa kitkaa ja lämpötila nousee ja taas neste laajenee ja jarrupalat painautuvat vielä kovemmin jarrulevyjä vasten ja taas tulee lisää kitkaa ja lämpötila nousee, jne….

Palojen taustan huolellinen puhdistus maalista antoi siis kaivattua helpotusta tilanteeseen. No, samalla kyllä vaihdettiin kaikki jarrunesteet, purettiin kahva-asetelma täydellisesti, joten jumppaa riitti. Lopulta saatiin Jontte takaisin radalle viimeiseen superien harjoitusvuoroon. Harjoituspäivä oli kaikenkaikkiaan hyvä. Jontte ajoi 1.14 tasoisia aikoja.

Kyllä oli mukavaa olla oikealla moottoriradalla, jossa on peruspalvelut kisaan osallistuville. Sähköä, lämmintä vettä, toimivat ja puhtaat vessat sekä ravintola juoman ja ruoan kipeille. Alastaron kokemukset kaivelivat yhä mielessä.

Lauantain aika-ajot Jurvassa menivät hyvin siinä mielessä, että ajat tippuivat alle sen tason, jolla Jontte ajoi kaksi vuotta sitten. Ja tämä edelleen Falcon koneella, joka tuottaa takapyörälle 15 hevosvoimaa vähemmän kuin Mille R:n oma kone kaksi vuotta sitten. Tästä tietenkin saimme katsoa peiliin, sillä emme olleet edelleenkään saaneet varsinaista kisakonetta iskuun. Aika-ajoissa kuitenkin Jontte puristi parhaan kierroksen aikaan 1.13.30 ja sillä saimme lähtöruudun 16. Harmillisen monta B-luokan kuskia oli kuitenkin edessä, joten huolimatta hyvästä ajasta ei ihan tyytyväisiä suoritukseen voitu olla. Jäipä silti isommalla teholla varustettuja kavereita taakse.

Sunnuntaiaamu valkeni Jurvassa pilvisenä ja lämpötilakin oli sopuisasti 17-18’C. Warm-up:ssa Jontte valitteli alustan liukkautta, joka näkyi kyllä kierrosajoissakin. Lämmittelyn jälkeen vaihdettiin uudet renkaat alle ja suoritettiin viimeiset tarkistukset.

Kisaa seuraamaan oli tulossa Juha Tasanko Kopparberg'lta vieraansa Ilkka Foudila, Oy Foudila Ab kera. Juha ja Ilkka saapuivatkin juuri ennen A600 –luokan kilpailun alkua ja ehtivät toivottaa Jontelle onnea kisaan.

Lähdössä Jontte menetti yhden sijan, jonka sitten kuittasi takaisin seuraavalla kierroksella. Lähtöön liittyi sen verran dramatiikkaa, että Hakki Maikola ei päässyt lähtöruudukkoon mukaan teknisten murheiden vuoksi vaan lähti kisaan ratavarikolta mutta tuli pois radalta jo ensimmäisen kierroksen jälkeen. Näin aika-ajojen toinen oli pois pelistä. Onneksi kuitenkin Turun MK:n Tapio Hietanen, aika-ajojen kolmas, oli mukana kiusaamassa Erkka Korpiahoa ennen kuin Erkka otti paikkansa kärjessä ja karkasi lopulta kisan voittoon.

Jontte nousi kisassa ylöspäin ja oli ennen kisan puoliväliä jo sijalla 12, kun lasketaan mukaan niin A- kuin B-luokan kilpailijat. Imatran Moottorikerhon Kai Timonen kaatui lähtösuoran jälkeisessä mutkassa, mutta onneksi ei satuttanut itseään pintakolhuja pahemmin. Jontte taisteli hurjasti Jyväskylän Moottoriurheilijoiden Petteri Hakalan kanssa sijasta 12, mutta joutui lopulta taipumaan ja tyytymään sijaan 13. Kopparberg’s Cider A750 Superbike –luokan sijoitus oli ilahduttava kahdeksas, jolla irtosi saman verran SM-pisteitä.

— En olisi yhtään nopeammin rataa kiertää. Jo nyt jätin jarrutukset ihan viime tinkaan ja pyrin saamaan täyskiihdytyksen päälle jo aikalailla mutkan sisällä, jotta saisin hieman eroa kurottua kiinni edellä ajaviin, kertoo Jontte ajotuntemuksistaan. — Tulihan nähtyä yksi näyttävimmistä ohituksista aikoihin, kun Jontte ajoi jarruissa ohi kahdesta kisaajasta paluusuoran shikaanissa, kehuu Jari Jonten kamppailua.

Hyvää sijoitustakin ilahduttavampi havainto oli, että Jontte ajoi kisassa kolme kierrosta alle 1.13 tason ja monta kierrosta 1.13 tasolla. SM-pisteiden lisäksi saatiin ajettua oma henkilökohtainen ennätys 1.12.670. Tästä voi laittaa paremmaksi, kun asetetaan puiteiksi 112 takapyöräheppaa ja 185 kg ilman polttoainetta massaksi. Voidaan hyvällä syyllä todeta, että 'tarttis tehrä jotain' eli ottaa itseämme niskasta kiinni ja saattaa kisakone soivaan kuntoon. Pelkillä väliaikamittauksilla radan paluusuoran alusta maaliviivalle saatiin puuttuvan ruudin vuoksi puolestatoista kahteen sekuntia eroa kuuteen edessä olleeseen kilpailijaan.
— Hölmöä antaa näin paljon etua kilpatovereille mutta tässä ollaan nyt ja sillä ajetaan mitä on, ei auta kuin tsempata kisakoneen kanssa, tokaisee Harry lohduttomasta tilanteesta.